Tässä blogitekstissä työnohjaaja Johanna Strömbäck kertoo omasta työstään sekä siitä, miten hän päätyi kouluttautumaan työnohjaajaksi Turun kesäyliopiston voimavarakeskeisessä työnohjaajakoulutuksessa. Haastattelu on tehty etähaastatteluna torstaina 4.2.2021.

Johanna Strömbäck promokuva

Kuka?

Johanna Strömbäck on turkulainen voimavarakeskeinen työnohjaaja.  Aiemmalta koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri (pääaineenaan sosiologia) ja aikuiskasvatustieteeseen suuntautunut opettaja. Yliopisto-opinnot Johanna on suorittanut Turun yliopistolla ja voimavarakeskeisen työnohjaajakoulutuksen Turun kesäyliopistossa vuosina 2017-2019 omien töiden ohessa.

Mistä kiinnostus työnohjaukseen?

Ennen työnohjaajan töiden aloittamista Johanna oli tehnyt pitkään vaativaa asiakastyötä sosiaalialalla, toiminut erilaisissa  sosiaalialan asiantuntijatehtävissä, sekä erilaisissa järjestö- että projektitöissä aina ensimmäisistä opiskeluajoistaan lähtien. Hän oli töidensä puolesta osallistunut itse asiakkaana työnohjaukseen, jolloin hän oli tullut tutuksi työnohjaajan roolin kanssa ja kiinnostunut siitä, miten voisi itse auttaa ihmisiä voimaan töissään paremmin. 

Olen osallistunut lukuisiin  työnohjauksiin itse asiakkaan roolissa ja saanut niistä paljon hyötyä ja apua omaan ammatilliseen kehittymiseen.

Omakohtainen kokemus työnohjauksesta kannusti siis Johannaa kouluttautumaan työnohjaajaksi.

Miksi juuri Turun kesäyliopiston työnohjaajakoulutus?

Johanna kertoi, että eräs hänen ystävänsä oli osallistunut aiemmin Turun kesäyliopiston työnohjaajakoulutukseen ja hän oli suositellut sitä Johannalle. Oman pitkän mietinnän ja ystävältä saadun palautteen vuoksi Johanna päätti lopulta hakeutua kyseiseen koulutukseen. Valintaan vaikutti myös se, että Turun kesäyliopiston koulutuksen tarjoama suuntaus, voimavarakeskeinen ja dialoginen työnohjaus, sopi Johannan mukaan hänen omiin asiakastyön arvoihinsa.

Kokemukset työnohjaajakoulutuksesta?

Johannan kokemus Turun kesäyliopiston työnohjaajakoulutuksesta oli erittäin positiivinen ja antoisa. Johanna sai koulutuksesta paljon uudenlaisia tietoja ja taitoja, joita hän pystyi linkittämään suoraan omaan työntekoon ja vaativaan asiakastyöhön jo koulutuksen aikana.

Tykkäsin oikein paljon Turun kesäyliopiston koulutuksesta, se oli oikein antoisa. Sain paljon konkreettisia työvälineitä asiakas- ja esimiestyöhön. […]  Oli käytännön harjoituksia ja teoriaa ja työnohjaustyötä tehtiin ihan alusta asti.

Joustavan työnantajansa vuoksi Johanna pystyi opiskelemaan työnohjausta päätoimisen sosiaalialan työnsä ohella, jolloin hänellä oli hyvät mahdollisuudet toteuttaa koulutuksessa opittuja taitoja heti käytännön tasolla.

Mitä työnohjaus on?

Työnohjaus on tavoitteellinen prosessi missä tutkitaan työtä, työyhteisöä, omaan työhön liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita. Ja niitä jäsennetään.

Asiakkaat ovat kuvanneet Johannalle, että työnohjaus on pysähtymistä asian ääreen, jossa avataan ajattelun ja työyhteisön solmuja. Johanna kuvaa työssään oleelliseksi sitä, että pyritään tekemään näkyväksi niitä voimavaroja, sekä olemassa olevia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja joita ihmisillä jo on.

Tavoitteena on vahvistaa yksilön ja yhteisön toimijuutta ja yhteistä ymmärrystä.

Työnohjaajan työpäivät voivat olla Johannan mukaan  hyvinkin vaihtelevia, mutta hänen työpäivänsä sisältävät pääasiassa asiakastyötä, jotka toteutuvat etätyönohjauksena työhuoneelta käsin sekä paikan päällä asiakkaiden työpaikalla tai Johannan omissa työnohjaustiloissa Turussa ja Kaarinassa.

Kenelle työnohjauksesta on hyötyä?

Monet käyttävät työnohjausta jo pelkästään ennaltaehkäisevänä toimena työn tekemisen tapojen tutkimiseen ja tukena ammatilliseen kehitykseen ja kasvuun. Kaikilla työnohjaukseen saapuvilla ei siis välttämättä ole mitään selkeää ongelmaa tai haastetta. Johanna kertoi, että osa käyttää työnohjausta ihan vain organisaation kehittymisen tukena. Esimerkiksi kun työpaikalle tulee uusia tiimiläisiä, työnohjauksella voidaan tukea tiimin toimintaa ja kehittymistä. Työnohjauksella voidaan ratkoa myös esimerkiksi erilaisia vuorovaikutuksellisia tai työssäjaksamisen haasteita.

Osa tarvitsee yksilötyönohjausta, osa käy työparina, mutta on myös kokonaisia työyhteisöjä ja erikokoisia tiimejä. Tärkeää on määritellä mikä kellekin sopii.

Työnohjausta voi hyödyntää myös erilaisissa muutosvaiheissa. Varsinkin nykyään, kun useissa organisaatioissa tapahtuu muutoksia ja uudistuksia, voi työnohjaus keskittyä nimenomaan näiden muutoskohtien tukemiseen. Varsinkin työssä jaksaminen, etätöiden tekeminen ja vuorovaikutuksen puute ovat korostuneet korona-aikana etenkin asiantuntijatyötä tekevillä asiakkailla, mutta tarpeet työnohjaukseen ovat hyvin yksilöllisiä.

Työnohjauksesta on hyötyä ihan kaikille työssäkäyville. Työnohjaus auttaa pysähtymään kiireisen työn arjen keskellä, ajattelemaan työtä eri näkökulmista rauhassa ja keskittyneesti. 

Pisimmät työnohjausprosessit ovat olleet Johannalla kolmen vuoden mittaisia, mutta hänellä on ollut myös 1-2 tapaamiskerran pituisia työnohjausprosesseja. 

Parhaiten työnohjaus toimii, kun se toteutetaan prosessinomaisesti.

Asiakkaan kanssa aloitetaan pohtimalla työnohjauksen tavoitteita, joita käytäisiin läpi ohjausprosessin aikana. Se, mitä prosessi sisältää, riippuu täysin asiakkaasta ja tämän tilanteesta. Tavanomaisin käytetty menetelmä on puhuminen ja kuuntelu ajattelemisen apuna työnohjauksessa. Työnohjaus on lähtökohtaisesti asiakaslähtöistä, jossa käydään läpi asiakkaan yksilöllisiä toiveita ja ajatuksia. Johannan hyödyntämä dialoginen prosessi tarkoittaa, että yksilöllä on jo olemassa tarvittavat tiedot ja taidot, jotka ohjaaja kanavoi asiakkaan käyttöön työnohjauksen aikana.

Kenestä on työnohjaajaksi?

Työnohjaajaksi kouluttautumisessa ei ole mitään yksittäistä selkeää pohjakoulutusvaatimusta. Johanna itse asiassa näkee, että erilaiset taustakoulutukset voivat olla hyväkin asia. Monilla eri aloilla tarvitaan työnohjaajia, joten on hyvä, jos asiakkaalla olisi mahdollisuus saada hänen omaa alaansa tuntevan työnohjaajan. Tärkeintä Johannan mielestä kuitenkin on, että työnohjaajaksi kouluttautuva on kiinnostunut kehittämistyöstä ja ihmisten auttamisesta. 

Täytyy olla kiinnostunut ihmisten kanssa työskentelystä. Ensisijaisesti koen olevani auttaja


Kiinnostuitko työnohjauksesta? Kaipaatko vielä lisää tietoa? 

Työnohjauksen maksuton esittelytilaisuus tiistaina 30.3.2021 klo 17.30-18.30. Tilaisuuteen voi osallistua sekä etänä että paikan päällä, rajoitukset huomioiden.

Seuraava voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 28.05.2021 – 31.12.2023. Ilmoittautuminen ja hakemusten lähettäminen 16.5.2021 mennessä.

Tilaa uutiskirjeemme (etusivun alalaidasta), niin saat tietoa tulevista ajankohtaisista koulutuksista. 


Kirjoittajana Turun kesäyliopiston korkeakouluharjoittelija Jutta Heikura