Tapahtuman pääpuhujat
Kongressin kutsupuheenvuoroja ja kutsutyöpajoja ovat tulossa pitämään mm.
- professori Hasse Karlsson
- apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri
- yliopistonlehtori Timo Latomaa
- traumapsykoterapeutti Marko Punkanen
- professori Mimmu Rankanen
- tutkijatohtori Hilkka-Liisa Vuori
Muu ohjelma hahmottuu vähitellen. Voit seurata tapahtuman ohjelman täydentymistä tältä sivustolta ja somesta.
Virpi-Liisa Kykyri
Psykologian apulaisprofessori, PsT, kliinisen psykologian, erityisesti vuorovaikutuksen tutkimuksen dosentti, työn ja organisaatioiden erikoispsykologi
Toimin psykologian apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksessa. Elämäntehtäväni on edistää hyvää vuorovaikutusta tutkimuksen, opetuksen ja interventioiden keinoin. Tuleville psykologeille opetan haastattelu-, vuorovaikutus- ja konsultaatiotaitoja.
Vuorovaikutuksen tutkijana minua inspiroi ihmisten välisen yhteyden syntymisen kauneus. Tutkin yhteyden rakentumiseen liittyviä kehollisen aktivoitumisen ja synkronoitumisen prosesseja psykoterapeuttisissa ja psykologisissa interventioissa.
Johdan Relationaalinen mieli- ja PhinGAIN-tutkimusryhmiä, Embodied Eureka-tutkijakollegiumia, sekä toimin kansainvälisen Work Addiction- hankkeen Suomen tutkimusryhmän johtajana. Tutkimusryhmäni kanssa käytämme vuorovaikutuksen eri kanavista, hermoston toiminnan mittauksista ja vuorovaikutuskokemuksesta saatua tietoa yhdistävää monimenetelmäistä tutkimusotetta. Tarkastelun kohteena ovat lähi- ja etätapaamiset.
Aiemmin olen työskennellyt yliopistonlehtorina Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, johtavana psykologina ja kliinisenä psykologina erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, akuuttipsykiatrian ja aikuispsykiatrisen avohoidon erikoisaloilla sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyössä, täydennyskoulutuksen koulutuspäällikkönä, koulupsykologina ja henkilöstöpsykologina kaupunkiorganisaatiossa.
Kutsuluennossani teen katsauksen psykoterapiatutkimuksen ajankohtaisiin teemoihin ja haasteisiin erityisesti ruumiillisuuden tutkimuksen käytäntöjen ja menetelmien näkökulmasta. Esimerkiksi terapeuttisen yhteistyösuhteen laadun on jo pitkään tiedetty olevan keskeinen avaintekijä terapian onnistumiselle, mutta miten allianssi käytännössä “tehdään” ja miten vuorovaikutuksen sanattomat ja keholliset ilmiöt siihen osallistuvat? Tarkastelen luennossani myös videovälitteisen vuorovaikutuksen erityispiirteitä ja siihen liittyvää tutkimusta. Mikä muuttuu ja miten, kun vuorovaikutus tapahtuu etäyhteydellä?
Kehollisesta olemisesta ja toiminnasta mentalisaatioon ja jaettuun kokemukseen – Semioottinen näkökulma ihmisen(ä) olemiseen ja kanssakäymiseen
Timo Latomaa
Psykologi (PsM), kasvatuspsykologi (FT), kasvatustieteilijä (KL), kulttuuriantropologi (FM)
Olen tieteenfilosofiasta ja semiotiikasta kiinnostunut kliininen psykologi, pedagogi ja kulttuurintutkija. Olen kiinnostunut ihmistieteiden, so. psykologiatieteiden ja sosiaali-/ kulttuuritieteiden normatiivis-analyyttisestä tieteenteoriasta. Olen kiinnostunut ihmisen kehityksestä, erityisesti kasvusta ja kasvun häiriöistä. Olen kirjoittanut pedagogisesta teoriasta psykologisesta näkökulmasta, mukaan lukien psykoterapian ja ohjauksen metateoria.
Tarkastelen esityksessäni aluksi semiotiikan näkökulmasta kehollisuutta, mielellisyyttä, sosiaalista ja henkistä ja miten ne ”kietoutuvat toisiinsa” ihmisenä olemisessa ja ihmisen tilanteessa. Tarkastelu etenee ontologisesta tarkastelusta sen tietoteoreettisiin seuraamuksiin ihmisen ja kanssakäymisen ymmärtämisessä. Tämä valmistelee esitykseni praktista osaa, jossa tarkastelen ihmisen kehitystä, erityisesti kasvua ja kasvun häiriöitä, psykosemioottisesti ja sivistysteoreettisesti ja pedagogista toimintaa ja pedagogista suhdetta. Esimerkkinä käytän psykoterapiaa ja terapeuttista suhdetta.
Toiminnallinen mieli – Keho merkitysten luojana psykoterapiassa
Marko Punkanen
FT, traumapsykoterapeutti VET, certified sensorimotor psychotherapist®, SPI trainer, musiikkiterapeutti, tanssi-liiketerapeutti
Marko Punkanen on filosofian tohtori, sosiaalikasvattaja, musiikkiterapeutti, tanssi- ja liiketerapeutti, traumapsykoterapeutti VET, kouluttaja ja freelancer muusikko. Hän on tehnyt terapiatyötä erilaisten asiakkaiden kanssa 25 vuotta. Viimeiset yhdeksän vuotta hän on toiminut psykoterapeuttien kouluttajana. Terapiatyössään Marko on erikoistunut traumojen hoitoon ja niistä johtuviin erilaisiin kommunikaatio- ja vuorovaikutusongelmiin, tunne-elämän vaikeuksiin sekä riippuvuusongelmiin. Erityisesti hän on perehtynyt kompleksisten traumojen ja kiintymyssuhdetraumojen hoitoon, traumojen kehollisiin oireisiin sekä kehon käyttöön traumojen hoidossa ja psykoterapiassa laajemminkin.
Ihminen on sensomotorinen olento. Keholliset kokemukset luovat perustan käsitykselle itsestämme ja ympäristöstämme. Käsitteet ja abstrakti ajattelu rakentuvat kehollisten kokemustemme varaan ja ovat sidoksissa kehollisuuden antamiin mahdollisuuksiin. Myös tapa, jolla hahmotamme maailmaa, on sidoksissa kehollisuutemme: kosketamme, kurkotamme, suuntaamme katseemme, ja aktivoimme aistimme tilanteen mukaan. Käsitteet, ajattelumme työkalut, perustuvat siis konkreettisiin kokemuksiin ja syntyvät suurelta osin kehollisten, sensomotoristen prosessien tuloksina. Tämä kaikki antaa vahvan teoreettisen ja käytännöllisen perustelun kehollisuuden ja toiminnallisuuden mukaan ottamiselle ja merkitykselle osana psykoterapiaa.
Lisää abstrakteja tulossa myöhemmin.
Jos olet kiinnostunut itse tarjoamaan tilaisuuteen puheenvuoron, workshopin tai posteriesityksen, katso abstraktiohjeet:
