Tämän vuoden maaliskuun puolen välin jälkeen oli selvää, että ainakin pääsiäiseen asti koulutukset toteutetaan etänä. Tai siirretään. Tai pahimmassa tapauksessa perutaan. Loppukevään koulutusten osalta ei vielä tiedetty tulevasta ja pohdittiin eri vaihtoehtoja: jos saadaan järjestää lähiopetusta, niin…, tai jos ei, niin… – tai sitten, jos onkin näin, niin…
Huhtikuun alkupuolella selvisi, että ainakin toukokuun loppuun asti jatketaan koulutuksia etänä, mahdollisesti siirretään tai perutaan. Kesän osalta mietittiin taas: jos, niin… Kesän koulutukset järjestettiin etänä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Syksyn osalta päätettiin, että osa koulutuksista toteutetaan sekä-että –mallilla, osa etänä ja osa lähiopetuksena, jos tartuntatilanne ei pahene, jos voidaan järjestää turvavälit tai jos ei, tarvitaan ainakin kasvomaskit.
Viiden viimeisen kuukauden ajan kesäyliopiston hittisana on tosiaan ollut JOS.
Jo vuosia sitten luin artikkelia, jossa työelämän tutkijat totesivat, että epävarmuuden sietäminen on tulevaisuudessa yksi tärkeimpiä työelämässä vaadittavia kykyjä. Taidammekin nyt kaikki käydä läpi Epävarmuuden sietämisen opintoja, tähän aikaan erityisen hyvin sopivalla tavalla: työn ja ehkä muun opiskelun ohessa, ehkä monimuotoisesti ja ehkä etänä. Emme tiedä, milloin saamme opintomme valmiiksi. Se kaiketi kuuluu näiden opintojen sisältöihin.
Kuitenkin voin jo opintojen tässä vaiheessa sanoa kesäyliopiston kouluttajille ja opettajille, osallistujille ja kesäyliopiston toimiston väelle:
Kiitos aktiivisuudesta ja joustavuudesta, opinnot ovat edenneet mainiosti. Arvosana on tähän mennessä erinomainen. Jatketaan samaan malliin!
Kirjoittajana Turun kesäyliopiston rehtori Tuula Aamurusko
