Elina Sillanpää oli keväällä 2020 suunnittelija-harjoittelijana Turun kesäyliopistossa. Tässä blogitekstissä Elina kertoo kokemuksiaan ja ajatuksiaan tästä harjoittelustaan.
Minulla on kolmenlainen suhde Turun kesäyliopistoon. Olen opiskellut siellä monia asioita, kuten mm. palvelumuotoilua, graafista suunnittelua ja kieliä. Sen lisäksi olen toiminut kesäylipiston kurssiopettajana sekä nyt viime aikoina koulutusten suunnittelija-harjoittelijana.
Tämä jatkuva koululaisena olo, läksyt ja ammatin harjoittelu eivät näytä loppuvan. Olenhan jo periaatteessa oman alani ammattilainen, koska opettajaurani on melko pitkä. Tällä kertaa kyse ei ole suurestakaan hypystä uuteen ja tuntemattomaan, vaan enemmänkin järkevä jatke aikaisempaan.
Nyt meneillään oleva koulunkäyntini liittyy oman osaamisen tuotteistamiseen ja siihen kuuluu isona osana harjoittelu. Osallistuin koulutukseen, koska halusin päästä Turun kesäyliopistoon harjoittelemaan koulutusten ja kurssien suunnittelua. Niin myös kävi, että minut otettiin ystävällisesti joukkoon, poikkeustilan vuoksi vallinneesta virtuaalityöskentelystä huolimatta ja sen ehdoilla.
Kesäyliopistossa olen keskittynyt visuaaliseen kulttuuriin ja luoviin aloihin liittyvien koulutusten ideointiin ja suunnitteluun. Opintoihini liittyen suoritan samalla ammattitutkinnon osaa, jonka vuoksi olen keskittynyt kurssi-ideoinnin ohella pohtimaan myös uusia lähestymistapoja koulutusten suunnitteluun. Apuna käytän palvelumuotoilun sekä graafisen suunnittelun oppejani nyt käytännössä.
Niin, pitäisi keskittyä tiettyyn aihealueeseen, mutta ei voi mitään. Harjoittelun saatossa minulle on kehittynyt uusi kurssiaisti: aiheita kiemurtelee mieleen kuin matoja sateella – kaikesta – mitä näen, kuulen, luen, koen, näen unta jne.
Ja voi hyvät lukijat, jos teillä vain on jotain, mitä haluaisitte opiskella ja mitä ei vielä ole tarjolla niin kertokaa siitä kesäyliopiston suunnittelijoille. Kurssi saattaa löytyä tarjonnasta nopeammin kuin uskottekaan.
