Turun yliopiston piirissä on harjoitettu kesäopiskelua jo paljon ennen varsinaisen kesäyliopiston syntyä. 1920-luvulla toimintansa aloittaneelle Turun Suomalaiselle Yliopistolle oli sen ensimmäisissä säännöissä määrätty, että yliopistollinen lukuvuosi jakautui kolmeen lukukauteen, syys-, kevät- ja kesälukukauteen. Lukuvuoden jakaminen kolmeen lukukauteen johtui lähinnä siitä, että uuden korkeakoulun velvollisuutena katsottiin olevan koettaa hyödyttää opetus- ja tutkimuslaitoksena niin laajoja piirteitä kuin mahdollista. Opiskelu haluttiin tehdä kaikille yliopistossa opiskeleville tehokkaammaksi katkaisemalla opetus vain suhteellisen lyhyeksi ajaksi kerrallaan.

Lukukausien kolmijakoisuus havaittiin kuitekin pian epäonnistuneeksi suunnitelmaksi, liialliseksi pirstomiseksi. Kaikki lukukaudet olivat kovin lyhyitä, joten niihin oli vaikeata sovittaa tarpeeksi laajoja opetussuunnitelmia ja toiselta puolen myös opettajien loma-ajat muodostuivat liian lyhyiksi haitaten näin luovan tieteellisen työn tehokkuutta. Kokemukset olivat kaiken kaikkiaan niin kielteiset, että joulukuussa 1922 yliopistossa otettiin virallisen päätäntäprosessin kautta käyttöön kahden lukukauden lukuvuodet.

Yliopiston luopuminen kesälukukaudesta ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että oltaisiin kokonaan luovuttu kesäopetuksesta. Kun päätös kesälukukauden lopettamisesta tehtiin, tähdensivät monet tahot kesäopetuksen järjestämisen tärkeyttä vastaisuudessakin kesälukukauden poistamisesta huolimatta. Tästä asiasta puhui muun muassa Turun yliopiston ensimmäinen rehtori, professori Artturi Heikki Virkkunen lukukauden avajaispuheessaan 1923:

”Ja kun yliopistoon vaikkapa virallinen kesälukukausi onkin poistettu, on ajateltu järjestettäväksi ylimääräisiä kesäkursseja yliopiston ulkopuolella oleville ja kun näihin kursseihin varsin hyvin voidaan liittää myöskin tieteellisiä erikoiskursseja ylioppilaita varten, niin toivottavasti yliopisto edelleenkin voi tarjota oppimismahdollisuuksia niille, jotka kesän aikana tahtovat opintoja harjoittaa.”

Artturi Heikki Virkkunen, Turun yliopiston rehtori 1922-1924

Seuraavina kesinä näitä kesäkursseja järjestettiinkin muun muassa fysiikasta, kemiasta, eläinteteestä ja kasvitieteestä. Kesäkurssit eivät kuitenkaan muodostuneet itsekannattaviksi, vaan niihin jouduttiin käyttämään yliopiston omia varoja, joten ne jäivät lopulta pois. Lopulta konsistori päätti, että kesällä 1925 kesäkursseja ei enää järjestettäisi.

Varsinaisen akateemisen opetuksen ulkopuolella yliopisto on järjestänyt suurelle yleisölle tarkoitettuja yleisiä luentoja, varsinaista kansansivistystoimintaa, aivan alusta lähtien. Yliopiston opettajat pitivät yleistajuisia tieteellisiä luentoja ja luentosarjoja lukukausien aikana sekä yliopistossa että sen ulkopuolella, Turussa, sen ympäristössä sekä kauempanakin eri puolilla maata. Tämänkaltaista toimintaa varten perustettiin professori J.E. Salomaan aloitteesta ja humanistisen tiedekunnan esityksestä yliopistoon kansansivistystoimikunta vuonna 1931. Kansansivistystoimikunnan aloitteesta Turun Yliopisto järjesti 1930-luvulla erilaisia maaseudun sivistystilaisuuksia, mutta toiminta alkoi kuitenkin vähitellen laantua ja lopulta tyrehtyi yliopiston valtiollistamisen yhteydessä syyslukukauden päättyessä 1974.

Syyslukukaudella 1935 kansansivistystoimikunta ehdotti yliopistollisten kesäkurssien järjestämistä Turkuun kesästä 1936 alkaen. Samalla kaudella keskusteltiin myös siitä, olisiko kesäkurssien sijaan mahdollista järjestää Turkuun kesäyliopisto. Näitä aloitteita kannatettiin ja erilaisten virallisuuksien, kuten kesäyliopistotoimikunnan perustamisen, toimikunnan jäsenien valitsemisen, yksityiskohtaisen ohjelman laatimisen sekä rehtorin valinnan jälkeen Turun kesäyliopiston toiminta alkoi 4.6.1936. Yliopiston juhlasalissa pidetyssä avajaistilaisuudessa Turun Yliopiston rehtori Einar W. Juva piti avajaispuheen, kapellimestari Tauno Hannikainen esitti sellosooloja ja kansakouluntarkastaja Otto Viitanen piti esitelmän. Sen jälkeen alkoivat välittömästi sekä luennot että harjoitukset.

Kesäyliopiston avajaiset 4.6.1936. Eturivissä vasemmalta professori Juva, Salomaa ja Ravila.

Uusi Aura -sanomalehti kirjoitti pääkirjoituksessaan 17.5.1936 Turun kesäyliopiston perustamisesta muun muassa seuraavasti:

”Turun Yliopiston aloite kesäyliopiston järjestämiseksi näyttää jo edeltäpäin saavan koko maakunnan, vieläpä paljon laajempienkin piirien taholta erittäin myötämielisen arvioinnin. Kesäyliopisto sinänsä ei ole uutta ja ennenkokematonta. Onhan Turun yliopistossakin aikaisemmin järjestetty erilaisia kesäkursseja ja sitäpaitsi Yliopisto aloitti toimintansakin kesälukukaudella. Mutta niin laajalla ohjelmalla kuin nyt toimintansa aloittava kesäyliopisto ei aikaisemmin koskaan ole yliopistollista opetusta kesällä annettu. Turun kesäyliopistossa on kaikilla kansalaisilla aikaisemmista opinnoista riippumatta tilaisuus opintojen harjoittamiseen. Rohkenemme ennustaa kesäyliopistolle runsasta opiskelijajoukkoa.”

Katkelma Uusi Aura -sanomalehden pääkirjoituksesta 17.5.1936

Lähde: Ilmo Impivaara (1986) Turun kesäyliopisto 1936-1986. Turku: Kirjapaino Grafia Oy.