Kenelle jooga sopii? Millainen joogaajan pitää olla? Erkkajooga lähtee ajatuksesta, että joogaaja on aina oikeanlainen. Ryhmän ohjaaja muuttaa ohjausta ja tuntia sopimaan osallistujien tarpeisiin. Omaa joogaa saa etsiä rauhassa ja omassa tahdissa. ”Välillä voidaan vaikka pysähtyä juttelemaan”, kuvailee Mikko Kapulainen ryhmätyöskentelyn tapaa. Lähtökohtana on turvallinen ja terveyttä edistävä harjoitus, joka rakennetaan kohderyhmän tarpeiden mukaan. Erkkajoogaharjoituksen elementit ovat samat kuin muissa joogasuuntauksissa eli asana- ja hengitysharjoitukset.

Erkkajooga syntyi Raumalla v.2015 Mari Kapulaisen ja Mikko Kapulaisen yhteistyöstä ja halusta tehdä joogasta ja joogan tutkituista terveysvaikutuksista paremmin saavutettavia. Ensimmäistä Erkkajoogaa, pientä kehitysvammaisten ryhmää ohjatessaan he huomasivat, ettei muita ryhmiä löydy eikä juuri tietoakaan. Ryhmän joogaajien kanssa ryhdyttiin etsimään toimivia menetelmiä ja lisäksi Mari ja Mikko kokosivat Erkkajoogan kehittämiseksi monialaisen ammattilaisten tiimin. Erkkajoogan ryhmäläisten, ammattilaisten verkoston yhteistyöstä ja pitkästä tutkimus- ja kehittämistyöstä on syntynyt lisää tietoa siitä, mikä on monenlaisille ihmisille, meille kaikille, peremmin saavutettavaa, mielekästä, terveellistä ja turvallista.

Yhteistyössä toimiminen ja monien kokemusten kuuleminen on tärkeä osa Erkkajoogan toimintaperiaatteita. Yhdenvertaisuus luodaan yhdessä. Erkkajoogan ohjaajakoulutuksia on ollut Turussa ja Hämeenlinnassa ja toiminta on lyhyessä ajassa laajentunut moneen kaupunkiin. Lisäksi alusta saakka tavoitteena ollut vertaisohjaajakoulutus käynnistyy Helsingissä keväällä 2022. Jokaisessa ohjaajakoulutuksessa ja jokaisessa ryhmässä syntyy uutta osaamista.

Suoraan sydämestä, oma-aloitteisesti, ihan rauhallisessa tahdissa

Erkkajoogatunnin alussa jokainen saa hakea itselleen joogamaton ja rakentaa oman joogapaikan. Alusta asti toimitaan niin, että ihminen saa valita itseään koskevissa asioissa. ”Apua ja tukea saa kuitenkin aina ja Erkkajoogaryhmissä on usein useampia ohjaajia. Avustaminen on tärkeä osa Erkkajoogaa”, kertoo Mari. Avustaminen ei kuitenkaan tarkoita puolesta tekemistä eikä pakottamista. ”Joogatunnille ei pakoteta. Saa istua joogatunnin, jos haluaa”, Mikko muistuttaa vapaan tahdon ja itsemäärämisoikeuden tärkeydestä, ”Joskus tunnille meneminen voi olla se merkityksellisin asia.”

Joogatunnin ympärillä, tapaamisten välissä voi tapahtua tärkeitä harjoituksia, vaikka ne eivät näkyisi aina ohjaajalle. Tärkeää oman tahdon ilmaisua ja arjen hallintaa voivat olla esimerkiksi oman repun pakkaaminen tai joogapaikkaan pääseminen. Toiveena Erkkajoogassa onkin, että jooga olisi kokonaisvaltaista ja toisi elämään tukea ja rakennetta myös joogatuntien välillä.

Hyvä mieli on sitä, että on oma itsensä

”Hyvä mieli, valoa, energiaa,” näin kuvailee joogaohjaaja Tommi joogan vaikutuksia, ”Ihminen on sellainen, joka tarvitsee valoa, voimaa, energiaa”. Tommi on Erkkajoogan vertaisohjaaja ja kouluttaja Erkkajoogan ohjaajakoulutuksissa. Tommi oli mukana aivan ensimmäisessä Erkkajoogaryhmässä ensimmäisestä tunnista saakka, joten hänellä on pitkä kokemus joogasta. Tommi ohjaa omaa ryhmää. Omasta ryhmästään hän kertoo, että positiivista palautetta on tullut todella paljon, ryhmä on iloinen ja harrastaa säännöllisesti. ”Näytän asanan aiheen. Tehdään yhteistyötä”, Tommi kertoo joogan ohjaamisesta, ”Ryhmätyö ja ryhmä on tärkeä. Ryhmätyö on mukana tekemisessä”.

Tommi kertoo myös, että joogasta tulee hyvä mieli ja että hänelle hyvä mieli tarkoittaa sitä, että on oma itsensä. Joogassa voi kuitenkin tuntea myös toisenlaisia tunteita ja nekin ovat sallittuja. Tommi kertoo, että pettymyksen ja epäonnistumisen tunteissa ryhmä on tärkeää ja ohjaaja auttaa. ”Jos joku ei pysty tai kykene, mä menen tietenkin auttamaan. Kannustan. Niin, että hänelle tulisi hyvä mieli. Olo, että osaa ja onnistuu.” Omasta joogastaan Tommi kertoo, että jooga tulee suoraan sydämestä, ”Suoraan sydämestä, oma-aloitteisesti, ihan rauhallisessa tahdissa.” Tärkeää Tommin mielestä on myös, että joogan tuoma olemus on rauhallinen ja varma. Jooga on tapa tehdä itselle hyvää, ”koko keho on osaava.”

Vertaisena ohjaaminen tuo joogan lähelle

Kuka voi joogata? Miten joogaaminen aloitetaan? Tommi rohkaisee joogaamaan ja kannustaa perustamaan omia joogaryhmiä. Hän toivoo painokkaasti, että ryhmille annettaisiin täysi tuki. Joogaan osallistuminen voi Tommin ehdotuksessa alkaa siis oman ryhmän perustamisesta ja omasta aktiivisuudesta.

Tulevat vertaisohjaajakoulutukset voivat tukea tämän idean toteutumista. Vertaisohjaajat voivat tuoda joogan sinne, missä joogaajat ovat, osaksi viikkorytmiä vaikkapa asuntolan koteihin tai toimintakeskukseen. On hyvä, jos ohjaajat ovat siellä missä osallistujatkin. Lisäksi vertaisohjaajuus muuttaa joogan historiaan kuuluvaa ohjaaja-oppilas hierarkista asetelmaa, mikä tukee saavutettavuutta joogan terveysvaikutuksiin.

Tasavertaisuus on terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivi. Kun kokee olevansa turvassa, voi hengittää paremmin. Monimuotoisuuden rakastaminen kaikessa luonnossa, myös ihmisissä, voi vahvistaa yhteyden kokemusta itseen, toisiin ja maailmaan.


Tekstin on kirjoittanut sanataiteen ja traumasensitiivisen joogan ohjaaja ja esteettömyysteemojen kouluttaja Hanna Dufva.

Tutustu ajankohtaisiin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutuksiin sekä koko koulutustarjontaan.