Kesäyliopisto -sana voi herättää monelle mielikuvan auringonpaisteesta, rentouttavista kesäpäivistä ja kevyestä opiskelusta. Jos kuitenkin tarkastelee nykypäivän kesäyliopistoja ja niiden toimintaa, niin huomaa välittömästi, että niiden tarjoama opetus ei rajoitu pelkästään kesäkuukausiin. Miksi siis kesäyliopiston nimi on kesäyliopisto, vaikka koulutuksia on tarjolla ympäri vuoden?
Kesäyliopistojen pitkä historia
Kesäyliopistojen juuret ulottuvat 1900-luvun alkupuolelle, aikaan jolloin ne perustettiin tarjoamaan korkeakoulutusta ja kursseja yliopisto-opiskelijoiden tarpeisiin. Kesäkuukaudet olivat olleet perinteisesti aikaa, jolloin yliopistot olivat suljettuina, opiskelijat ja henkilökunta lomailivat ja opetusta ei järjestetty. Jossain vaiheessa huomattiin kuitenkin lisääntyvää tarvetta lukuvuoden ulkopuolisille lyhyemmille kursseille ja opinnoille aiheista, joita lukuvuodessa ei oltu ehditty käsitellä tai joihin haluttiin syventyä tarkemmin. Kesäyliopistot perustettiin vastaamaan nimenomaan tähän tarpeeseen.
Turun kesäyliopisto perustettiin 1936, 1980-luvulta alkaen sen toiminta muuttui ympärivuotiseksi ja 1999 se siirtyi yliopiston yhteydestä vapaan sivistystyön oppilaitokseksi. Turun kesäyliopisto laajensi siis jo ennen 2000-lukua tarjontaansa pelkistä täydentävistä korkeakouluopinnoista monenlaiseen muuhun täydennys- ja lisäkoulutukseen. Nykyään Turun kesäyliopiston tarjontaan kuuluu monipuolisesti avoimen yliopiston opintoja, työelämän täydennyskoulutusta, kielikursseja, lukion ja peruskoulun kertauskursseja ja abikursseja, yrityksille, organisaatioille ja yksityishenkilöille sunnattua tilauskoulutusta, harrastekursseja ja yleissivistävää koulutusta.
Nykyajan kesäyliopistot
Vaikka kesäyliopistojen toiminta on laajentunut ja monipuolistunut kattamaan koko vuoden, nimi ”kesäyliopisto” on kuitenkin säilynyt. Tämä saattaa aiheuttaa sekaannusta ja epäselvyyttä, sillä nimessä korostuu vahvasti kesäyliopistojen alkuperäinen tarkoitus eli yliopisto-opintojen tarjoaminen kesäisin. Vaikka kesäyliopistojen toiminta on monipuolistunut, niiden nimestä on haluttu pitää kiinni, sillä se muistuttaa kesäyliopistojen pitkästä historiasta ja vankasta asemasta koulutuskentällä. Lisäksi kesäyliopisto -nimi muistuttaa kilpaillulla koulutuskentällä sitä, että kesäyliopistoilla on pitkä kokemus koulutusten järjestämisestä ja niiden koulutuksen ovat laadukkaita ja tutkittuun tietoon perustuvia.
Kesäyliopistojen vahvuus on niiden joustavuus ja kyky mukautua opiskelijoiden tarpeisiin. Tänä päivänä kesäyliopistot ovatkin dynaamisia oppimisympäristöjä, joissa voi opiskella kaikkea kielistä ja kulttuurista tieteeseen ja teknologiaan. Kesäyliopistot palvelevat nykyään myös kaikenlaisia opiskelijoita, kuten lukiolaisia, yliopisto-opiskelijoita, ammattilaisia ja elinikäisiä oppijoita.
Kesäyliopistot tarjoavat edelleen lyhytkestoisia ja intesiivisiä koulutuksia, mutta niiden tarjonnasta löytyy nykyään myös useiden vuosien täydennyskoulutuksia, omaan tahtiin suoritettavia verkkokoulutuksia sekä yhden päivän täsmäkoulutuksia. Kesäyliopistojen nykyinen rooli ja toimintamalli mahdollistavat sen, että kesäyliopistot pystyvät vastaamaan nopeasti uusiin koulutustarpeisiin ja tuomaan koulutuskentälle mielenkiintoisia ja tarpeellisia koulutuksia kaikille elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.
Tervetuloa siis kesäyliopiston koulutuksiin – nimestä huolimatta mihin vuodenaikaan tahansa!
